Viron menneisyyden tumma historia-valokuvanäyttely

Porin seudun Suomi-Viro-seura järjestää:

Viron menneisyyden tumma historia valokuvanäyttely
Näyttely esillä 19.6.-2.7.2023
Ma-Pe klo 12-18
La klo 12-17

Näyttelyn avajaiset maanantaina 19.6.2023 klo 16.00.

Lapualta kotoisin oleva valokuvaaja ja yhteisötaiteilija Päivi Hautala (51) raottaa naapurimaamme Viron nykytilaa meidän suomalaisten vähemmän tuntemasta näkökulmasta.

Kuvat Neuvostovallan aikana loistoonsa nousseista, sittemmin hylätyksi tulleiden kaupunkien kohtaloista historioineen herättävät katsojassa monenlaisia kysymyksiä, sillä Viro historioineen on paljon muutakin kuin suomalaisten tuntema kaljaralli. Mukana näyttelyssä on myös Lapuan ystävyyskaupunki Rakvere.

– Uuden näyttelyni teemana on läsnäolo; ne muistiin tallentuvat hetket, jotka koostuvat kulmista, erilaisista viivoista ja leikkauksista sekä karuuden säröistä: teistä, rakennuksista ja historian havinan ihmiskohtaloista. Jokaisella meistä on oma polkumme ja tarinamme, nykyinen turkulainen valokuvaaja ja yhteisötaiteilija Päivi Hautala pohtii valokuvanäyttelynsä syntyajatuksia.

Teeman valokuvilleen hän kertoo syntyneen ajatuksesta lähteä kulkemaan kohti Viron vähemmän tunnettuja paikkoja – siis kohti itää, kohti nykyisen Venäjän ja Viron rajamaastoja. Alueille, joissa pääkielenä edelleen on venäjä ja Neuvostovallan aikainen hirmuvalta näkyy ja tuntuu läsnä olevana. Kuvauskohteiksi valikoituneiden Sillamäen, entisen Neuvostovallan aikaisen suljetun kaupungin sekä Viivikonnan, nykyisen hylätyn autiokaupungin, Päivi kertoo herättäneen hänessä uteliaisuuden kaupunkien historiaan synkkyydellään.

Rakvere valikoitui näyttelyyn mukaan lähinnä palveluidensa kautta ja ikään kuin kuvaustukikohtana.

Salattu Sillamäe

Sillamäen kaupunki perustettiin vuonna 1946 sen jälkeen, kun alueen maaperästä löytyi mustaa öljyliusketta ja Neuvostovalta päätti aloittaa liuskeen rikastamisen uraaniksi valtion havitteleman ydinaseen rakennustarvikkeeksi. Neuvostoliiton miehityksen aikana Sillamäe oli salattu kaupunki. Virallisesti kaupunkia ei ollut edes olemassa, eikä sitä löytynyt virallisista kartoista – ei edes osoitteena. Virallisten tietojen mukaan Sillamäe tiedettiin vain erityiskoodina ”Kaupunki nro 7”. Suljettuna kaupunki pysyi aina Viron itsenäistymiseen asti vuoteen 1991.

Sillamäen rakennusarkkitehtuuri rakennettiin tarkoin stalinistista arkkitehtuuria noudattaen. Historian painolasti Sillamäen tavoin Viivikonnakin sai alkunsa neuvostovallan aikana 1950- luvulla. Toisen maailmansodan jälkeen sotavankeja passitettiin työleirille Viivikonnaan, ja tätä kautta kaupunki muodosti oman struktuurinsa stalinistisine rakennusarkkitehtuureineen. Viivikonna asutettiin palavaa öljyliusketta, palavaa kiveä, louhineilla kaivostyöläisillä ja näiden perheillä. Kaupungin alamäki alkoi vuonna 1974, kun alueen kaivos suljettiin. Kaupunkiasemansa Viivikonna menetti vuonna 1993, ja sähköt ja vedet kaupungista katkaistiin 2000-luvun alussa.

– Olen monella tasolla miettinyt näiden hylättyjen paikkojen ja kaupunkien merkitystä ja niihin kätkeytyvää tarinaa; onko näillä rakennuksilla arvoa, ja mikäli on, niin kuka ja miten tuo arvo määritellään ja millä perusteella? Vai onko näiden talojen ja kokonaisten kaupunkien tehtävänä vain muistuttaa meitä ihmisiä – ennen kaikkea virolaisia siitä menneisyydestä ja tavasta, jolla me toinen toisiamme kohtelemme ihmisinä ja kokonaisina kansakuntina?

Tällä hetkellä Päivi Hautala toimii yhteisötaiteilijana Varsinais-Suomen Viro-Keskuksessa Turussa.

Lisätietoja:

Päivi Hautala

Tel: 050-534 2135

E-mail: petzuart@gmail.com

Lisätietoja

Tapahtuman tiedot